Nuorttanaste

Sámi Biibbal lea searvi maid muhtin biibbalberošteaddjit leat ásahan. Sin áigumuš lei Lars Hætta jorgalan Biibbala čállit ođđa čállinvuohkái. Sámi Biibbal álggahii 2009:s barggu čálihit Ođđa Testameantta ja Sálmmaid girjji ođđa čállinvuohkái ja dál lea dat bargu gárvvistuvvon.

Nils Aslak O. Eira, Sámi Biibbalis, muitala ahte eai sii árvidan man stuora bargu dát lei. Álggos lei buot Ođđa testameantta girjjiid čállit ođđa čállinvuohkái. Dán sáhtii dihtorprográmma ieš bargat go govve juohke siidu dihtorii. Dasto lei lohkat lea go dihtor čállán buot sániid nu mo galget ja divvut čállinmeattáhusaid. Dasto dárkkistit lea go jorgaluvvon riekta sisdoalu dáfus. De fertiimet buohtastahttit greikka- ja hebreagielaid vuođđoteavsttaiguin ja maiddái dárogielat teavsttaiguin. Loahpas ges dárkkistit giela, ja divvut čállinmeattáhusaid. 6 jagi ádjáneimmet, ja dál lea girji gárvvis, ja vuovdimassii.

 

Váldde oktavuođa Kárášjoga girkodulkkain Anne-Marit Eira Antiin, jus háliidat oastit Ođđa Testameantta.

 

Čállán Anne-Marit Eira Anti

ASNNuorttanaste stivra lea borgemánu 18.beaivvi virgádan ođđa doaimmaheaddji.

Ođđa doaimmaheaddji lea Ann Solveig Nystad. Son álgá doaimmaheaddjibargui čakčamánu 1.beaivvi

Nystad lea Kárášjogas eret. Son lea ovdal bargan doaimmaheaddjin Nuorttanastes 1992-2003, 2011. Son lea maid vuosttaš nissonolmmoš gii lea leamaš Nuorttanaste doaimmaheaddjin ja lea maid vuosttas doaimmaheaddji maŋŋá go Nuorttanaste ásahuvvui vuođđudussan jagis 2000.

 

 

 

 

 

 

 

Ođđa Testamenttas lohkat dan baskkes uvssa birra. Jesus lei mannamin Jerusalem gávpogii. Manadettiin dokko jođii son gávpogiid ja giliid mielde. Son sárdnidii, ja oahpahii olbmuid. Dasto muhtun sus jearai: ”Leat go sii hárvát geat bestojuvvojit?”

Jesusa vástádus sidjiide lea Lukas 13, 24-30. Jesus čilge sidjiide mii bestojumi geaidnu lea ja mo olbmot bestojuvvojit. Son celkkii sidjiide: ”Gilvalehket vai beassabehtet sisa baskkes poarttas!” Almmi riikkas lea baskkes uksa ja dáluisit luoitá sisa sin geaid son dovdá. Son dovdá buot bestojuvvomiid, buohkaid geat bestojuvvojit Jesusa nama bokte. Dan vilges jovkui sii gullet ja Jesus lea dan vilges joavkku báimman. Daluisit ii dovdda earáid, iige sáhte sin luoitit dan baskkes uvssa siskabeallái. Sii báhcet olggobeallái almmi uvssa.

Go dáluisit lea čuožžilan ja gidden uvssa, de lea menddo maŋŋit gáhtat ja rohkadallat. Buohkat geat eai leat árpmuáiggis čurvon Jesusa nama, eai ge duohta váimmus gáhtan suttuset, ja eai ge rohkadallan suttuid ándagassii addojumi báhcet olggobeallái almmiriikka giddejuvvon uvssa. Doppe gullu dalle čierrun ja bániid gihčan. Dalle ii šat ábut čuorvut ja ii ge átnut.

Jesus cealká ahte olusat geahččalit beassat sisa, muhto eai sii lihkostuva. Doppe gullu čuorvun. Sii goalkkuhišgohtet uvssa ja dadjet: ”Hearrá, rabas uvssa midjiide.” Muhto almmi dáluisit vástida sidjiide: ”Mun in dovdda din, in ge dieđe gos dii bođežehpet.” Dalle ii abut akkastallat Hearrá uvssa duohken. Dat lea menddo maŋŋit dadjat ahte sii leat boradan ja juhkan searválagaid suinna, ja son leat oahpahan sin geainnuid alde. Hearrá diehtá sin váimmuid ja sin jurdagiid birra. Hearrá oidná lea go sis gáhtavaš ja njuorrasan siellu. Hearrá bestojuvvomat leat aivve sii geat gáhtet ja rohkadallet duohta ja buvttes váimmus. Eará ii leat doarvái buorre Hearrá čalmmiid ovddas. Son dáhttu olles du váimmu, olles du sielu, du beroštumi, du jurdagiid, na olles du eallima. Dalle easkka dovdá son du, ja dalle easkka beasat dan baskkes uvssa siskabeallái almmiriikii, ruoktut Ipmila lusa.

”Ja olbmot bohtet nuortan, ja oarjin ja davvin ja lullin, ja čohkkájit Ipmil riika beavddis.” Dii oaidnibehtet Abrahama ja Issáha, ja Jáhkoba ja buot profehtaid Ipmil riikkas. Sii čohkkájit beavddis gosa min áibbašeapmi lea ja dokko gosa sielu háliidus lea.

”Ávdogas lea dat gean badjelduolbman lea ándagassii addojuvvon, gean suddu lea čihkojuvvon. Ávdogas lea dat olmmoš geasa Hearrá ii logahala vearredágu, ja gean vuoiŋŋas ii leat behtolašvuohta,” lohkat Sálmmaid girjjis 32.kapihtalis.

Duođai lea son ávdugas guhte dovddasta iežas vearredáguid Hearrái, ja almmi Hearrá eret váldá suttuvealggi. Dan dihtii rohkadallus juohke ipmilbálulaš Ipmilii dan áiggi go son ain lea gávdnumis, ovdal go son čuožžila ja cealká duomu ja gidde almmiuvssa agálaččat. Amen.

ASN  

Tove LillGirkočoahkkin lea muhtin jagiid dás ovdal mearridan Sámi girkoeallima strategalaš plána. Okta áigumuš lea nannet bargiid máhtu sámi kultuvrras ja kultuvrralaš máŋggabealatvuođas. Girkolaš oahpuin Norggas eai leat sámi fáttát ja girkolaš bargit eai beasa oahppat sámi kultuvrra birra. Dan muitala Sámi girkoráđi ráđđeaddi Tove-Lill Labahå Magga. Son čilge ahte danin Sámi girkoráđđi Norggas lea álgán doallat kurssaid. Cuoŋománus Sis-Finnmárkku báhpat ja eará girkolaš bargit ožžo kurssa Kárášjogas. 

Loga eanet ...

Garegasnjargga kapealla1

Gáregasnjárggas, Ohcejoga suohkanis (Suomas) lei illubeaivi cuoŋománu 17.beaivvi. Dalle vihahuvvui dohko ođđa kapealla.

Gáregasnjárggas lei ávvuipmilbálvalus ođđa kapealla viháheami oktavuođas.. Bismmagotti bisma Samuel Salmi doaimmahii vihaheami. Kapealla vihaheapmái ledje boahtán birrasii 300 olbmo

Loga eanet ...