Nuorttanaste

Evaŋgelialaš- Lutherlaš Friddjagirku álggahii Nuorttanaste 1898. Vuosttas doaimmaheaddji lei Gielkábáhppa Gustav F. Lund. Nuorttanaste lea boarráseamos sámi bláđe.

Nuorttanaste vuođđudeaddji

Gustav Fridjof Lund (1862-1912) riegádii Dálbmeluovttas Álaheajus, 18.4.1862. Hui nuorran álggi son Friiddjagirkui (den evangelisk- lutherske frikirke) sárdnideaddjin. Son gesii gielkká  sárdnemátkiin ja gohčoduvvui ge "gielkábáhppa".

Son fuomášii sárdnemátkiin ahte kristtalaš bláđđi dárbbašuvvo ja jurddašii: "Mun lean dávjá jurddašan livčče buorre jos livččii sámegiel' kristtalaš bláđe".

Gustav Lundas lei lihkku go fidnii deaddilanrusttegiid. Dat mákse 90 ruvnnu. Rusttegat devde guokte stuorra guoffara ja Lund fievrridii daid Båddådjo ja Hammarfeastta gaskka. 

Vuosttaš Nuorttanaste nummir álmmuhuvvui 1898, boares dálus Bådåddjos. Bláđes ledje 8 siiddu, ilmmai guktii mánnui ja mávssii 1 ruvnnu jahkái.

Lund máhtii sihke suoma, dáro ja sámegiela.

Son jámii 1912, 50 jagi boarisin.

Redaktevrrat jagiid čađa

  • 1898 - 1912: Gustav Fridtjof Lund
  • 1912 - 1916: Ole A. Andersen
  • 1916 - 1948: Henrik Olsen Heika
  • 1948 - 1960: Anders Guttormsen
  • 1960 - 1992: John Ole Nilsen
  • 1992 - 2003: Ann Solveig Nystad
  • 2003 – 2013: Olaug Balto Larsson
  • 2013 – gitta otnážii: Liv Tone Boine

Loga eanet doaimmaheaddjiid birra maŋŋá Gustav Fridjof Lund. 

Nuorttanaste almmuhusat

Bláđe leamaš fárremiid vuolde čada áiggi, nugo álbmot gean searvvis galggai čuovgat – sámit. Bláđđi lea fárren dohko gosa redaktevrrat leat orron. 

Bláđe lea ilbman dáid báikkiin:

  • Budejo
  • Sigervuotna
  • Skjoldehápman
  • Korsavuotna
  • Gávvuotna
  • Oslo
  • Gávvuotna fas
  • Sarpsborg 
  • Gávvuotna 3. geardde
  • Unjárga
  • 1960 rájes Gorŋehat, Hearrágoahtenjárga ja Vuotnabahta
  • 1992 rájes Kárášjogas. 

Deaddiluvvon

Vuosttaš deaddileapmi leai Sigervuonas, Vesterolas.

Dasto Korsavuonas.

Bistevaš deaddilusas Gávvuonas.

1960 rájes Trykkforum, 9800 Čáhcesuolo.

2001-2006: Trykkkeriservice, 9700 Leavdnja

2006-2008: Min Áigi, 9730 Kárášjohka

2008 – otnášii: Ávvir, 9730 Kárášjohka

Čállinvuogit

Sámegiela čállinvuohki lea rievddadan dan rájes go vuosttas davvisámegielgirji almmuhuvvui 1728. Nuorttanaste lea geavahan daid čállinvugiid mat leat leamašan áigiid čađa ja danne lea čállinvuohki rievddadan bláđis.

1898- Nuorttanaste geavahii J.A. Friisa čállinvuogi. Dát čállinvuohki lea maid boares biibbalis (bibal 1895).

1940-1947 Nuorttanaste čálligođii  Bergsland/ Roung čállinvuogi, mii dalle lei ođđa čállinvuohki.

1960- Nuorttanaste máhcai fas Friis čállinvuohkái.

1992- 2003 Nuorttanaste čálii beali čállosiin Friisa čállinvuogi mielde ja nuppi beali ges 1978 čállinvuogi mielde (dalá čállinvuogi. 

2003 rájes leat buot ođđa čállosat dálá čállinvuohkái.

Bláđe eaiggádat

  • 1898 – 1992: Evaŋgelialaš- Lutherálaš Friiddjagirku
  • 1993 – 1999: Norgga Sámemišuvdna ja Evaŋgelialaš Lutherálaš Friiddjagirku
  • 2000 – Ođđa Vuođđudus: Nuorttanaste. Vuođđudeaddjit leat Norgga Sámemišuvdna, Sis-Finnmárkku proavás ja Sámi girkoráđđi